Menneet konsertit

Pysyy meri, metsä maa – konsertit 15.11.2017 Temppeliaukion kirkossa ja 19.11.2017 Kulttuuritalo Martinuksessa yhdessä Helsinginkadun filharmonikkojen kanssa keräsivät runsaslukuisen, innostuneen yleisön! Orkesteri esitti kapellimestari Veli-Antti Koivurannan johdolla ensin Sibeliuksen sävelrunon Metsänhaltijatar op.15, jonka jälkeen kuoro liittyi orkesterin seuraan ja vuorossa oli Madetojan sovitus Kuulan Meren virrestä op.11 nr. 2. Kuula sävelsi Meren virren Suomen Laulun 10-vuotisjuhlaan, ja Madetojan orkesterisovituksen kuoro esitti 20-vuotisjuhlassa 1920. Käsikirjoitus on kuoron nuottiarkistossa, eikä sitä ole koskaan julkaistu. Sibelius sävelsi Maan virren kuoron 20-vuotisjuhlaan ja kirjoitti käsikirjoitukseen ”Suomen Laululle kiitollisuudella omistettu”, koska kuoro oli ilman eri korvausta esittänyt 20-vuotisen historiansa aikana kaikki Sibeliuksen kuoroteokset. Väliajan jälkeen orkesteri esitti Bernhard Crusellin alkusoiton oopperasta Pikku orjatar ja Sibeliuksen sinfonisen fantasian Pohjolan tytär op. 49. Yhdessä kuoro ja orkesteri esittivät vielä Sibeliuksen balladin sekakuorolle ja orkesterille Vapautettu kuningatar op. 48. Harvoin esitetty teos on ilmeinen allegoria sortokaudesta ja sen päättymisestä, ja tämänkin teoksen käsikirjoitus on Suomen Laulun arkistossa. alkuperäinenKonsertti päättyi itseoikeutusti Suomi 100 – juhlavuoden kunniaksi Sibeliuksen sävelrunon Finlandian kuoroversioon sekakuorolle ja orkesterille 0p. 26.

 

Suomen Laulu laulaa Suomelle – kuoromusiikillinen draama Helsingin kaupungintalon  juhlasalissa 17.10.2017 keräsi salin ääriään myöten täyteen, kaikki halukkaat eivät edes mahtuneet saliin! Konsertissa käytiin näytelmän ja musiikin keinoin läpi Suomen ja Suomen Laulun – osin yhteistäkin – historiaa. Pianistina loisti Salla Karakorpi, sopraano Mia Heikkinen heittäytyi täysillä Aino Actén rooliin, vaikka hänet hälytettiin samana aamuna paikalle sairastuneen tilalle. Lukuisat kuorolaiset esittivät rooleja, jotkut kahtakin. Pääosassa oli tietenkin musiikki, joka käsitti useita Suomen Laululle sävellettyjä teoksia, kuten Kuulan Omenankukat ja Auringon noustessa. Kuoro esitti pianistin kanssa myös harvoin kuullut Jaakko Linjaman Olympiahymnin ja Heikki Klementin esparantonkielisen Kia strangan. Ohjelma uusitaan pienin muutoksin äitienpäivänä 13.5.2018 osana Encanto-festivaalia Kauniaisten Uudella Paviljongilla.

– – –

du printemps

Suomen Laulun kevätkonsertteja oli tänä vuonna kaksi: äitienpäivänä 14.5.2017 Paavalinkirkossa ja torstaina 18.5.2017 Myyrmäen kirkossa. Konserteissa kuultiin mm. Debussyn Printemps kuorolle ja pianolle nelikätisesti, joka oli luultavasti Suomen kantaesitys, vaikka teos on yli sata vuotta vanha. Toinen harvinaisuus, ehkä kantaesityskin, oli Madetojan Keväthymni kuorolle, pianolle ja harmonille. Tämä mahtipontinen teos on aivan suotta jäänyt esittämättömäksi, mutta yhtenä syynä lienee vaikeus saada urkuharmoni ja piano samaan tilaan ja vireeseen. Näiden lisäksi esitimme mm. Rahmaninovin 6 choruses naiskuorolle ja pianolle ja Sallisen Punaisesta viivasta Onko Suomessa kevät. Ohjelmistokokonaisuus sai hyvän vastaanoton, näitä teoksia emme varmasti unohda esittää vastaisuudessa! Kiitos yleisöllemme! 

– – –

Kiirastorstaina 13.4.2017 Johanneksenkirkossa oli jälleen se Suomen Laululle vuoden tärkein hetki, kun kapellimestari Paul Hillier johti kuoron, Suomalaisen barokkiorkesterin, lapsikuorot ja solistit J.S.Bachin Matteus-passion uskomattoman sävelmaailman läpi. Evankelistana oli Mati Turi, sopraanosolistina Else Torp, alttona Iris Oja, tenorina Simo Mäkinen, bassona Petri Lindroos ja Jeesuksen roolissa baritoni Petteri Salomaa. Lapsikuoron tehtävässä olivat kuorot CandoMini, Kannelkellot ja Helsingin konservatorion nuoret laulajat. Tämä passioiden passio keräsi tänä vuonna kirkon lähes täyteen, ja yleisö piti kuulemastaan.

– – –

Suomen Laulun joulu 2016

 Tilauskonsertit ma 21.12.2016 ja ma 28.11.2016 keräsivät Kallion kirkkoon lähes 2000 kuulijaa.

Yleisölle avoimia konsertteja oli kolme: ti 13.12. klo 18 Paavalin kirkossa Helsingissä, ke 14.12.2016 klo 18 Olarin kirkossa Espoossa ja la 17.12.2016 klo 16 Lauttasaaren kirkossa Helsingissä. Solistina oli sopraano Laura Heinonen pianistinsa Tuula Hällströmin kanssa. Joulukonserttien ohjelman sisältö oli sekä tunnelmallinen että riemullinen, kuoro jakaantui välillä kahdeksi neliääniseksi kuoroksi, muutama kappale oli kahdeksanäänisiä, välillä äänessä oli kolmiääninen naiskuoro, miesten tullessa lauluun mukaan myöhemmin, ja yleisökin pääsi mukaan laulamaan, yhdessä tutussa joululaulussa.  Säveltäjänimiä olivat mm. Gabrieli, Eccard, Praetorius, Mendelssohn, Grieg, Händel, Sibelius, Merikanto. 

Johtajana oli kuoron oma taiteellinen johtaja Esko Kallio, urkurina kuoron varajohtaja Jari Koivistoinen.

 J.Brahms: Ein deutsches Requiem

Suomen Laulu, Akateeminen Laulu ja Lohjan kaupunginorkesteri
Johtajana Esa Heikkilä, solisteina soprano Jenni Lättilä ja baritoni Joonas Asikainen

Kuorojen valmennuksesta vastasivat Esko Kallio ja Ruut Kiiski. image

ke 2.11.2016 klo 19.00 Lauttasaaren kirkko, Helsinki
to 3
.11.2016 klo 19.00 Lohjan kirkko

Lisätietoa teoksesta ja koko projektista täältä.

– – –

Kevätkonsertit 2016 kulkivat otsikolla: ”Merelle, ilmoille” aihepiirinsä mukaan. Konsertteja oli kolme:cropped-kevc3a4tkonsertti-kuvana.jpg

ke 11.5.2016 klo 19 Balderin sali, Helsinki
pe 13.5.2016 klo 19 Kirkkonummen kirkko
su 22.5.2016 klo 16 Mustapäiden talon Valkoinen sali, Tallinna

mm. Wennäkoski (ke), Almila, Fougstedt, Krohn, Palmgren

Kantaesitimme Lotta Wennäkosken Suomen Laululle säveltämän tilausteoksen Ilman kappaleita Henriikka Tavin runoon.  Lisätietoja sävellyksestä täällä:

– – –

Suomen Laulun lauluakatemian kevätkonsertissa torstaina 26.5.2016 klo 17 kuorolaiset esittivät pianistin kanssa yksinlaulu-, duetto- ja kvartettisävellyksiä. Konsertti järjestettiin Kampin palvelukeskuksessa, ja sinne oli vapaa pääsy.

– – –

Suomen Laulun  105. Matteus-passion sävelet täyttivät Helsingin Johanneksen kirkon holvit kiirastorstaina 24.3. Tämä jokavuotinen suurprojekti täytti jälleen kaikki odotukset: solistit, orkesteri, kapellimestari ja kuoro loistivat.  Esityksen johti tänä vuonna kuoron oma taiteellinen johtaja Esko Kallio. Evankelistana oli tenori Niall Chorell, sopraanona itävaltalainen Ursula Langmayr, alttona Erica Back, tenorina ruotsalainen Martin Vanberg, bassona Markus Suihkonen. Jeesuksen roolissa oli Arttu Kataja. Lapsikuoroina olivat perinteiseen tapaan Kannelkellot ja Helsingin konservatorion nuoret laulajat sekä uutena kuorona Candomini.

– – –

Suomen Laulun joulu oli 2016 koottu harvemmin kuulluista joululauluista. Esitimme mm. Uuno Klamin Kruunun ja ristin, Selim Palmgrenin Rauhanruhtinaan ja Talvi-illan, Tanelin Kuusiston Tietäjät ja Vilho Luojala-Mikkolan Joulutähden. Ohjelmassa oli myös Juhani Komulaisen 8-ääninen Ave maris stella. Toki esitimme myös perinteisiä joululauluja, kuten Tuo armon valkokyyhky, Enkelien joululaulu, Jouluyö, juhlayö, Hiljainen joululaulu ja Maa on niin kaunis. Suomen Laulun joulua vietettiin Kallion kirkossa 4.12. klo 18 ja Lauttasaaren kirkossa 5.12. klo 16.


– – – 

Esiinnyimme Ainolassa Järvenpäässä Sibeliuksen syntymäpäivän juhlallisuuksissa 8.12. 2015.

Esiinnyimme yksityistilaisuudessa Kansallisarkistossa 9.12.2015.

Suomen Laululla oli tilauskonsertti Kallion kirkossa 23.11.2015 klo 18.

Suomen Laulun Lauluakatemian oppilaiden konsertti pidettiin keskiviikkona 16.12.2015 klo 17.00 Kampin palvelukeskuksen juhlasalissa, osoitteessa Salomonkatu 21 B. Konsertissa esiintyi yksinlauluoppilaita ja kuoron pienryhmiä. Konsertin päätteeksi esitetiin videona Helsingin kaupungintalon juhlasalissa 30.9.2015 taltioitu neljän säveltäjän yhteinen syntymäpäiväjuhlakonsertti, Onnea! Sibelius, Sviridov, Nielsen ja Nystedt 500 vuotta, joka sisälsi myös näytelmällisiä osia.

Konserttiin oli vapaa pääsy.

 

Syyskonsertti2015juliste

 

Onnea – neljän säveltäjän 500-vuotiskonsertti 30.9.2015 pidettiin Helsingin kaupungintalon juhlasalissa! Tilaisuus alkoi klo 17.30 aulan näyttelyllä, joka käsitteli neljää säveltäjämestaria, Jean Sibeliusta, Carl Nielseniä, Knut Nystedtiä ja Georgy Sviridovia sekä tänä vuonna 115 vuotta täyttävää Suomen Laulua. Kaupunginjohtaja Jussi Pajusen puheenvuoro oli juhlasalissa klo 18, ja sen jälkeen oli konsertti, joka sisälsi myös draamallisia osuuksia. Konserttiin oli vapaa pääsy!

Johan Christian (Jean) Julius Sibelius (8.12.1865-20.9.1957) on kansainvälisesti tunnetuin ja esitetyin suomalainen säveltäjä, jonka tuotantoon kuuluu 7 sinfoniaa, sinfonisia runoja, viulukonsertto, jousikvartetto, pianosävellyksiä, näyttämömusiikkia, yksinlauluja ja kuoroteoksia. Sibelius pyrki säveltämään sekä suomen- että ruotsinkielisiä kuorolauluja. Ruotsinkielisistä runoilijoista säveltäjän suosikki oli lapsuuden ihanne J.L. Runeberg, Suomenkieliset tekstit pohjautuivat usein Kalevalaan tai Kantelettareen. Myös Aleksis Kiven runot innoittivat Sibeliusta joihinkin hänen parhaista kuoroteoksistaan. Sibelius käytti kuoroa instrumenttina ja sai siitä esiin ainutlaatuisia sointivärejä.

Carl August Nielsen (9.6.1865 Sortelung – 3.10.1931 Kööpenhamina) oli tanskalainen säveltäjä. Hän aloitti viulunsoiton isänsä ja kansakoulunopettajansa johdolla kahdeksanvuotiaana ja sävelsi ensimmäisen teoksensa, polskan viululle.

Säveltäjänä Nielsen oli pääosin itseoppinut. Jonkin verran hän sai sävellysopetusta Kööpenhaminan konservatoriossa Niels Gadelta.

Nielsen elätti itsensä orkesteriviulistina ja viulunsoiton opettajana 1900-luvun alkuun asti. Sen jälkeen hän jättäytyi vapaaksi säveltäjäksi ja toimi myös yhä enemmän kapellimestarina. Vuodesta 1916 Nielsen opetti Kööpenhaminan konservatoriossa ja 1931 hänet nimitettiin sen johtajaksi, mutta tätä virkaa hän ehti hoitaa vain yhdeksän kuukautta.

Nielsen oli Sibeliuksen ikätoveri ja molemmat aikansa ja Pohjoismaiden merkittävimpiä sinfonikkoja. Nielsen oli antiromantikko, joka pyrki sulauttamaan musiikkinsa vastakohtaiset ainekset kaiken läpäiseväksi energiaksi, jonka takaa kuulsi luontainen optimismi.

Knut Nystedt (3.9.1915 Oslo – 8.12.2014) oli norjalainen orkesteri- ja kuorosäveltäjä sekä urkuri. Hänen tunnetuimmat kuoro- ja lauluteoksensa perustuvat enimmäkseen Raamattuun ja uskonnollisiin teemoihin. Vanhalla kirkkomusiikilla, erityisesti Palestrinalla ja gregoriaanisella laululla on ollut suuri vaikutus hänen työhönsä.

Nystedt opiskeli mm. Aaron Coplandin johdolla. Hän oli urkurina Oslon Torshov kirkessä 1946-1982 ja opetti kuoronjohtoa Oslon yliopistossa 1964-1985. Hän on perustanut ja johtanut useita kuoroja, joiden joukossa Det Norske Solistkor ja Scola Cantorum. Hän on saanut useita kunnianosoituksia Norjassa ja ulkomailla.

Georgi Vasilijevits Sviridov (16.12.1915 Fatazh (Kursk)-6.1.1998 Moskova) oli neuvostoliittolainen uusromanttinen säveltäjä.

Sviridov oppi pienenä koululaisena soittamaan balalaikkaa korvakuulolta niin hyvin, että hänet otettiin paikalliseen kansansoitinorkesteriin. Musiikkikouluun hän pääsi vuonna 1929 ja opettajansa neuvosta muutti Leningradiin, jossa hän opiskeli pianonsoittoa 1932-1941 mm. Dimitri Sostakovitsin johdolla. Hän joutui armeijaan heti valmistuttuaan, mutta vapautettiin palveluksesta saman vuoden lopulla huonon terveydentilansa vuoksi.

Sviridov alkoi saada mainetta säveltäjänä jo 1930-luvun jälkipuoliskolla. Hän kokeili erilaisia musiikkityylejä ja sävellystekniikoita ja sävelsi mm. ensimmäisen pianokonserttonsa (1936-39), ensimmäisen sinfoniansa ja Kamarisinfonian jousille (1940). Inspiraatiota hän haki venäläisen musiikin perinteestä ja kansanmusiikista. Toisena tärkeänä ispiraation lähteenä Sviridovilla toimi runous. Vaikka Sviridovin tuotannosta suosituimmat sävellykset ovat orkesteriteoksia, säveltäjä itse piti suurimpana vahvuutenaan kuoro- ja vokaaliteoksiaan.

Sviridovin tyyliin kuuluvat monipuoliset efektivalikoimat, kuten bocca chiusa, glissandri, sforzati, erilaiset aksentit, kuoropedaali ja klusterit. Hänen kuoromusiikkinsa on sinfonista: suuret dynaamiset vaihtelut ja äänivärejen vaihtelu luo lähes instrumentaalista kompleksisuutta.

Sviridov sai monia kunnianosoituksia. Ensimmäinen niistä oli Stalinin palkinto pianotriosta 1946. 1975 hänestä tuli Sosialistisen Työn Sankari. Neuvostojohtajista Juri Andropov oli Sviridovin suuri ihailija.

Suomen Laulu oli mukana 20.8.2015 Taiteiden yössä Kuorojen kavalkadissa Tuomiokirkossa, osana Helsingin Juhlaviikkoja ja Helsingin Urkukesää. Konsertti alkaa klo 19, meidän vuoromme oli klo 20.

image

Suomen Laulun kevätkonsertissa  Ritarihuoneella 6.5.2015 klo 19 vietettiin neljän säveltäjän yhteenlaskettua 500-vuotissyntymäpäiväjuhlaa.

Uusi julisteJean Sibeliuksen ja Carl Nielsenin syntymästä tulee kuluneeksi 150 vuotta ja Knut Nystedtin ja Georgy Sviridovin syntymästä puolestaan 100 vuotta.

Suomen Laulu, johtaa Esko Kallio

Jenni Lättilä, sopraano

Maija Parko, piano

juontaa Janne Koskinen

 

 

Lisätietoja konsertista:

Näin kansallissäveltäjämme juhlavuonna Suomen Laulun kevätkonserttiin on valittu kolme Sibeliuksen sävellystä. Kuoro kantaesitti aikoinaan useita Sibeliuksen sävellyksiä, ja tiedetään Sibeliuksen lähettäneen Suomen Laululle kiitoskirjeen sävellystensä esittämisestä ilman korvausta. Sibelius oli myös Suomen Laulun kunniajäsen ja kunniapuheenjohtaja, ja Suomen Laulu esiintyi säveltäjän hautajaisissa. Konsertissa kuullaan mm. Män från slätten och hafvet (1911), Miehet aukeiden aavain, opuksesta 65 nr. 1.

Sibeliuksen ikätoveri, tanskalainen Carl Nielsen tunnetaan maansa merkittävimpänä klassisena säveltäjänä ja sinfonikkona. Suomen Laulu esittää Palestrinan tyyliin sävelletystä teoksesta Tre Motetter osat 2 ja 3. Myös norjalaisen Knut Nystedtin tuotannossa on vaikutteita Palestrinan musiikista. Konsertissa kuullaan mm. Jesajan kirjan tekstiin sävellety Es sollen wohl Berge Weichen (Sillä vuoret väistykööt ja kukkulat horjukoot) vuodelta 2004. Georgy Sviridov alkoi saada mainetta säveltäjänä 1930-luvun Neuvostoliitossa, ja hän oli ns. järjestelmän hyväksymä taitelija, joka sai useita kunnianosoituksia. Suomen Laulu esittää konsertissa kuoronjohtaja A.Yorlovin muistolle sävelletyn teoksen, joka on sanaton kuorokonsertto.

Syntymäpäiväkonsertissa esiintyy myös Suomen Laulun Lauluakatemian yksinlauluopettajiin kuuluva sopraano Jenni Lättilä pianistinsa Maija Parkon kanssa. Heiltä kuullaan Sibeliusta.

 

J.S.Bachin Matteus-passio

Kiirastorstaina 2.4.2015 klo 20
Johanneksen kirkko, Helsinki

Suomen Laulun 104. Matteus-passioesityksessä solisteina olivat sopraano Anna-Kristiina Kaappola, (sopraano Soile Isokoski joutui perumaan osallistumisensa), altto Monica Groop, tenori Niall Chorell ja basso Petri Lindroos. Evankelistan roolissa oli Mark Wilde ja Jeesuksena Aarne Pelkonen. Esityksen johti Juhani Lamminmäki. Orkesterina oli tälläkin kerralla Suomalainen Barokkiorkesteri, ja lapsikuoron osuudesta vastasivat yhdessä Helsingin konservatorion nuoret laulajat sekä lapsi- ja nuorisokuoro Kannelkellot.

Suomen Laulun Joulu

Lauttasaaren kirkossa 18.12.2014 klo 19

Kallion kirkossa 21.12.2014 klo 19

Suomen Laulu, solistit ja puhallinyhtye esittävät Ottorino Respighin lumoavan joulukantaatin Lauda per la nativita del Signore (Ylistys Herran syntymälle) johtajanaan kuoron taiteellinen johtaja Esko Kallio. Konserteissa kuullaan myös perinteistä jouluista a cappella -ohjelmistoa mm. Palestrinan, Kuulan, Madetojan ja Holstin tuotannosta. Solisteina toimivat sopraanot Tuuli Lindberg (18.12.) , Johanna Engelbarth (21.12.), mezzosopraano Erica Back ja tenori Niall Chorell.

Frigyes Hidas : Requiem Helsingin Tuomiokirkossa 16.11.2014 klo 18

Suomen Laulu, Kilven Kuoro ja Puhallinorkesteri Apollo johtajanaan Tero Haikala, sekä solistit Margit Tuokko (sopraano), Jutta Holmberg (altto), Harri Kaitila (tenori) ja Hannu Holma (basso) esittävät unkarilaisen Hidasin Requiemin, joka on maailman ensimmäinen ja ainoa perinteisen requiemin muotoinen puhallinorkesterille sävelletty requiem.

Hidas requiem 20141116

URKUMUSIIKIN JUHLAA KATEDRAALISSA – KONSERTTISARJAN Urkukonsertti Pyhän Henrikin katedraalissa
5.6.2014 Suomen Laulu (joht. Esko Kallio); Pilvi Listo-Tervaportti (urut)
Konsertissa esitetään mm. musiikin tohtori Terhi Dostalin
kuoroteos Ave Maria  (kantaesitys).

urku2014-06bw

***

Suomen Laulun kevätkiertue Sininen ilta – viileä yö – konsertti tarjosi koti- ja ulkomaisten kuoroklassikoiden (mm. J.S. Bachin kaksoiskuoromotetti Fürchte dich nicht ja Rudolf Mauersbergerin Dresdenin pommituksen muistoksi sävelletty valituslaulu Wie liegt die Stadt so wüst) lisäksi kaksi kotimaista kantaesitystä: Atso Almilan sekakuoroteos ”Sininen ilta ja s/s Arcturus”, joka on SL:n tilausteos ja uusin lisäys kuoron omaan julkaisusarjaan Suomen Laulun Ohjelmistoa, sekä Saksassa asuvan suomalaissäveltäjän Terhi Dostalin Ave Maria.

Konsertit pidettiin Munkkivuoren kirkossa Helsingissä ke 7.5. klo 19, Vihdin kirkossa pe 9.5. klo 19 sekä lauantaina 10.5. klo 16 Tallinnassa, Jaanin kirkossa.

sininen ilta UUSI

***

Matteus-passio 2014

Matteus-passio kiirastorstaina 17.4.2014 Johanneksen kirkossa klo 20 on jo 103. Suomen Laulun Matteus-passioesitys.

sc3b6derblom-pieniAnna-Kristiina Kaappola, sopraano
Jenny Carlstedt, altto
Tuomas Katajala, tenori
Nicholas Söderlund, basso
Håkan Starkenberg, evankelista
Markus Nieminen, Jeesus

Suomen Laulu
Suomalainen barokkiorkesteri

Helsingin Konservatorion nuoret laulajat
Lapsi- ja nuorisokuoro Kannelkellot

Johtaa Jan Söderblom

 

***

To 5.12. klo 19 Agricolan kirkko, Helsinki
La 7.12. klo 17 Lauttasaaren kirkko, Helsinki

J.S. Bach: Jouluoratorio, kantaatit I-III
Suomen Laulu
Storia-orkesteri
joht. Esko Kallio
Hedvig Paulig, sopraano
Essi Luttinen, altto
Niall Chorell, tenori & evankelista
Markus Nieminen, basso

Suomen Laulun joulukonsertti
Su 8.12. klo 19 Uspenskin katedraali, Helsinki

***

Suomen Laulun kevätkonsertti
Sävelten valoa

Paavalin kirkko
La 4.5. klo 19

Ohjelmassa mm. Kuulan, Palmgrenin, Griegin, Heiniön, Kreekin ja Marttisen
kuoromusiikkia Suomen Laulun esittämänä. Sopraano Laura Heinonen ja
baritoni Vikke Häkkinen pianistinaan Tuula Hällström ovat myös mukana
konsertissa omalla liedohjelmistollaan.

Suomen Laulu, joht. Esko Kallio

Laura Heinonen, sopraano
Vikke Häkkinen, baritoni
Tuula Hällström, piano

***

Suomen Laulun lauluakatemian konsertti 16.4.2013 klo 17.00 Kampin palvelukeskuksen väliaikaisissa tiloissa Sörnäisissa osoitteessa Käenkuja 1 B.

Esiintyjinä Laura Heinosen, Jenni Lättilän ja Vikke Häkkisen lauluoppilaita ja kuoron pienryhmiä.

***

Kuorot kohtaavat -konsertti
Ke 23.1. Lahden Ristinkirkko klo 19.30
Kirkkokatu 4, 15110 Lahti

Suomen Laulu
Hämäläis-Osakunnan Laulajat
Johtaa Esko Kallio

Tiirismaan lukion Kamarikuoro
Vastakaiku
Johtaa Jukka Sairanen

Tyttökuoro Tiirikka
Johtaa Anna-Elina Tikkanen

Suomen vanhimpiin kuoroihin kuuluvat sekakuorot, Suomen Laulu ja Hämäläis-Osakunnan Laulajat, kohtaavat kirkkokonsertissaan Lahden Ristinkirkossa Tiirismaan maineikkaan musiikkilukion kuorot monipuolisen ohjelmiston parissa. Suomen Laulu ja Hämäläis-Osakunnan Laulajat esittävät brittiläisen Gavin Bryarsin Cadman Requiemin, jonka Bryars sävelsi Lockerbien pommi-iskussa kuolleen ääniteknikkonsa Bill Cadmanin muistolle. Toivo Kuulan Meren virsi on suomalaisista kansallisromanttisista a cappella -kuoroteoksista suurimittaisin ja syvällisin. Eino Leinon teksti kysyy minne elämän virta vierii, onko sielu kuolematon vai “sulaako suurempaansa”? Knut Nystedtin teoksessa Immortal Bach Bachin koraali käy läpi metamorfoosin alkuperäisestä hahmostaan nykymusiikin maailmaan.

Tyttökuoro Tiirikkaa johtaa musiikin lehtori Anna-Elina Tikkanen. Tiirikka esittää muun muassa Sibeliuksen ainoan naiskuorolle säveltämän teoksen Kotikaipaus.

Tiirismaan lukion kamarikuoroa ja poikakuoro Vastakaikua johtaa musiikin lehtori Jukka Sairanen. Kamarikuoro esittää mm. Juha Hilanderin Nocturnen ja Vastakaiku mm. Kim Kuusen Hiljaisen laulun.

***

J.S. Bach: Matteus-passio

To 28.3.2013 klo 20.00, Johanneksen kirkko

Tuuli Lindeberg, sopraano
Essi Luttinen, altto
Simo Mäkinen, tenori
Nicholas Söderlund, basso
Niall Chorell, evankelista
Jorma Hynninen, Jeesus
Suomen Laulu
Suomalainen Barokkiorkesteri
Helsingin Konservatorion Nuoret Laulajat ja Lapsi- ja nuorisokuoro Kannelkellot
joht. Tuomas Hannikainen

***

Suomen Laulun joulukonsertit

Ke 5.12. klo 18.00 Tapiolan kirkko, Espoo
Su 9.12. klo 17.00 Lauttasaaren kirkko, Helsinki

Ohjelmassa on perinteisiä joululauluja sekä meiltä että maailmalta, mm. Madetojan Arkihuolesi kaikki heitä, Sibeliuksen On hanget korkeat nietokset sekä Sonnisen Tahtoisin löytää joulunlapsen.
Myös yleisö pääsee osallistumaan tutuimpien joululaulujen laulamiseen.

***

Virsi ja requiem – satahenkinen kuoro ikuisuuden rannalla 3.11.2012 klo 19.00.

Satahenkinen kuoro ikuisuuden rannalla
Pyhäinpäivän konsertti, Paavalinkirkko 3.11. klo 19.00
Suomen Laulu, Hämäläis-Osakunnan Laulajat johtaa Esko Kallio

David Hackston, tenori
Vikke Häkkinen, baritoni
Matti Pohjoisaho, urut

Gavin Bryars – Toivo Kuula – Leevi Madetoja – J.L. Bach – Knut Nystedt

Suomen Laulu ja Hämäläis-Osakunnan Laulajat yhdistävät voimansa pyhäinpäivän konsertissaan. Suomen kantaesityksenä kuullaan brittiläisen Gavin Bryarsin Cadman Requiem, jonka Bryars sävelsi Lockerbien pommi-iskussa kuolleen ääniteknikkonsa Bill Cadmanin muistolle. Intensiivinen musiikki ammentaa keskiaikaisesta avosointuisuudesta ja modaalisuudesta, ja se soi hyvin henkilökohtaista surua menetetystä ystävästä. Toivo Kuulan Meren virsi on suomalaisista kansallisromanttisista a cappella -kuoroteoksista suurimittaisin ja syvällisin. *Eino Leinon* teksti kysyy minne elämän virta vierii, onko sielu kuolematon vai “sulaako suurempaansa”?

Lisäksi kuorot esittävät konsertissa myös erikseen Kuulan, Leevi Madetojan ja Johann Ludwig Bachin lyhyempiä, pyhäinpäivän teemaan liittyviä teoksia. Musiikin kuolemattomuutta ylipäätään käsittelee Knut Nystedtin teos Immortal Bach, jossa Bachin koraali käy läpi
metamorfoosin alkuperäisestä hahmostaan nykymusiikin maailmaan.

Mainokset

Kommentoi

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s