Lauluakatemia

 

Sekakuoroksi muutettuun Suomen Lauluun pyrkiviltä naislaulajilta vaadittiin paljon. Niinpä äänenmuodostuksen opetuskin nousi tärkeäksi kysymykseksi. Ensimmäinen maininta järjestelmällisistä hankkeista äänenhuollon saralla on kirjattu kuoron pöytäkirjoihin vasta 1913, mutta merkinnästä näkyy, että tilaisuus laulunopetuksen saamiseen oli ollut kuorolaisilla jo usean vuoden ajan.

Kuoron 20-vuotisjuhlissa Heikki Klemetti lausui Suomen Laulun Lauluakatemian syntysanat, mihin liittyi ehdotus valtakunnallisesta varainkeruusta esikuvanaan Keski-Euroopan suurten musiikkikeskusten kuoroyhdistysten toiminta. Varainkeräys tuottikin hyvän tuloksen, vaikka lahjoittajien piiri jäi suppeaksi.

Lauluakatemia otti tehtäväkseen uuden lauluaineksen saamiseksi perustetun koululaiskuoron ylläpidon. Sen tärkeimpänä tehtävänä oli kuitenkin kuorolaisten monipuolinen kouluttaminen, osin ilmaiseksi, osin maksullisena. Opetusta annettiin äänenmuodostuksessa, pianonsoitossa, kuoronjohdossa ja yleismusiikillisissa aineissa. Opetusta annettiin ensin ryhmissä ja myöhemmin yksityisopetuksena. Kuorolaisten opiskelusta annettiin myös julkisia näytteitä, joita seuraamaan saapui lehtien musiikkiarvostelijoita. Tuloksena oli joukko konsertoineita laulajia, jotka suorittivat tutkintoja ja toimivat solisteina.

Lauluakatemian säätiö perustettiin 1934, kun yleinen keräys oli tuottanut sille miljoonan markan varallisuuden. Sen toiminta jatkui erittäin aktiivisena Klemetin johtamana 1930-luvun lopulle asti, minkä jälkeen toiminta hiipui. Koulutus jatkui satunnaisena luentotoimintana 1950-luvulle asti, minkä jälkeen opetustoiminta on seuraavina vuosikymmeninä jatkunut lähinnä yksinlaulu- ja pienryhmäopetuksena, välillä taiteellisten johtajien, välillä ulkopuolisten opettajien voimin.

Kun Lauluakatemian toiminta sen sääntöjen puitteissa kävi mahdottomaksi varojen huvetessa, muutti säätiö 1957 nimensä Suomen Laulun Kulttuurisäätiöksi. Tällä nimellä se jatkaa edelleen toimintaansa kuoron hyväksi. Nykyisin Suomen Laulun Lauluakatemia toimii Kulttuurisäätiön alaisuudessa. Sen kautta kuorolaiset voivat hankkia yksinlauluopetusta ja osallistua kesäkursseille.

Vuosien kuluessa kuorolaisia ovat opettaneet monet tunnetut ja arvostetut laulajat ja pedagogit, kuten Ester Rask, Elsa Larcén, Mirjam Helin, Taru Linnala, Lea Piltti, Sulo Saarits, Taru Valjakka, Aune Rättyä-Pälli, Raili Kostia, Kaija Nuoranne ja Tuuli Lindberg. Tällä hetkellä kuoron laulunopettajina toimivat Laura Heinonen, Vikke Häkkinen ja Jenni Lättilä.

Kommentoi

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s